Kevät on tulossa, ihanaa!
Mistä sen tietää - tammikuun lopulla?
No ainakin tammat ovat alkaneet huudella "siihen malliin" nm. kuusi tammaa tallissa.
Ja toiset enemmän toiset vähemmän..... niin että mitä väliä?
Noin jokatoinen hevonen on tamma, ja tammalle on todella väliä, että se on tamma. Jokaisella on sisuksissaan muiden nisäkkäiden lailla lisääntymiselimistö, hevosella valtavan suoliston ja kehon muiden sisäelinten lisäksi.
Joka kolmas viikko tamman hormonitoiminta saa aikaa follikkelin eli munasolun kasvamisen, kypsymisen, irtoamisen ja ovulaation. Yleensä tämä prosessi on aika lailla huomaamaton, tamma saattaa nostella häntäänsä, pissailla ja olla vähän haaveissaan muutaman päivän.
Nou problem. (Follikkeli, oikean puoleinen, sijaitsee oranssin nuolen kohdalla.)
Mutta joskus follikkelit saattavat kasvaa tosi isoiksi, normi 3-4cm sijasta follikkeli voi olla jopa 10cm läpimitaltaan. Ja tämä jos mikä, on kivuliasta. Tamman kyljet ja lanneselkä voivat olla kosketusarkoja, se voi olla kuuro pohkeille, ärtyisä, luimistella satulalle ja olla muutenkin ihan muissa maailmoissa.
Ja toki harvinaisempia syitä löytyy. Linkkaan tähän ell Kati Tuomolan artikkelin.
Käyttäytymisen arvioinnin kannalta kivuliailla kiimoilla on myös merkitystä.
Käytöstä ei voi korjata, jos se johtuu kivusta ts. kivun syy kannattaa selvittää. Epäonnisessa tapauksessa hevonen voi voinut huomaamatta kipuehdollistua vaikka satulointiin. Konsultoi ell kanssa. Vaikeita kiimoja voidaan kyllä yrittää hoitaa.
Ainakaan hevosta ei saa rangaista kivun näyttämisen takia. Myöskään tällaisina päiviä ei kannata alkaa opettaa joitain uutta. Itse en haluaisi laittaa tamman selkään mitään, liikutusta voi tehdä vaikka lähtemällä yhteiselle kävelylenkille maastoon.
Elämä hevosen kanssa ei ole koskaan tylsää, tamman kanssa se ei todellakaan ole tylsää. Voimakkaat ja kivuliaat kiimat voivat kuitenkin tehdä siitä ikävää, niin itselle kuin hevoselle. Silloin kannattaa toimia, selvittää syytä ja yrittää auttaa hevosta.