Viime aikoina mediassa on tullut julki kaameita tapauksia hevosten julmasta kohtelusta ihan ammattilaisten toimesta. Toisaalta somessa velloo myös kriittisiä keskusteluja toisesta ääripäästä, kiltteydestä, jossa hevonen muuttuu paapottavaksi mylittleponyksi ja sen hevosuus unohdetaan. Tottakai molempi on pahempi.
Mutta miten sitten löytää sitä kultaista keskitietä, tapaa olla niin, että sekä hevosen että ihmisen hyvinvointi ja tarpeet kohtaisivat? Missä kohdin etsintää sinä olet? Nyt uuden vuoden alkaessa voisi olla kiva kartoittaa tilannetta.
Vanhana hevosihmisenä voin sanoa, että matka sen kun jatkuu ja oppiminen ei lopu koskaan. Roomaan vie monta tietä ja todella, itse oon lähestynyt asiaa aika monelta eri kantilta. TIE-kartta on kuitenkin ollut yksi omaa etsimistä selkeyttänyt kuvio. Mistähän se tuli? Jostain hyvin kaukaa, vuosikymmenten takaa, en kertakaikkiaan muista.... mutta yritän nyt selittää...
Tämä kaavio kuvaa tietä, joka jatkuu jatkumistaan, hevosen elämää ihmisen kanssa.
Perustana on ymmärrys hevosen lajinmukaisesta elämästä ja käyttäytymisestä ja tarpeista.
Itse oon lisännyt tähän perustaan myös ymmärryksen nisäkkäiden yhteisistä perustunteista.
Tiellä on keskiviiva, kaistat ja kaksi reunaa. Reunojen ulkopuolella ovat ojat; Luottamuksen Suo ja Kunnioituksen Suo. Tien keskiviivalla luottamus ja kunnioitus ovat tasan 50-50, ja se voisi olla piste, jota kohti aina yritetään kääntyä.
Tien vasemmassa reunassa, Kunnioituksen Suon reunalla, hevosen luottamus on 0%. Se lähtee kasvamaan oikealle, luottamus kasvaa, kunnes se on 100%. Siitä kun mennään yli joudutaan Luottamuksen Suolle.
Vastaavasti tien oikeassa reunassa, hevosen kunnioitus on 0% ja se lähtee kasvamaan kohti vasenta reunaa, siellä kunnioitus on 100%. Yli mennessä ollaan Kunnioituksen Suolla.
Niin kauan, kun pysytään tiellä, hevosikolla on yhtä aikaa sekä luottamusta että kunnioitusta, asiat ovat ok. Ja mitä lähemmäs keskiviivaa, tasapainoa päästään, sitä parempi (ainakin tämän kaavion mukaan).
On mielenkiintoista tarkastella, mitä tapahtuu, kun rajat ylittyvät, kun joutuu suohon?
Kunnioituksen Suolla hevosen luottamus loppuu ja kasvaessaan kunnioitus muuttuu peloksi. Siis hevosen käytöksessä voi näkyä esim. puolustautumista (puree, potkii, runttaa), pakenemista (ei anna kiinni, pukkaa, karkaa) tai alistumista ja sulkeutumista.
Ja jotta täältä päästäisiin takaisin tielle, luottamuksen täytyy lisääntyä.
Luottamuksen Suolla hevosen kunnioitus, ihmisen huomioiminen on hävinnyt totaalisesti, kaikki vastuu jää hevoselle, se on yksin. Ihminen saattaa vetäytyä eikä ole hevoselle läsnä. Täällä hevonen päättää lähteä ruoholle, tulee ihmisen tilaan, astuu varpaille -oho - toimissa ei ole pelkoa. Jotta tästä suosta päästäisiin takaisin tielle, kunnioituksen, kuuntelemisen täytyy lisääntyä.
Sitten vielä, jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, on elämä. Kaikki vaikuttaa meihin niin hevoseen kuin ihmiseenkin koko ajan. Hevonen kulkee tietä, ja jokin ulkoinen ärsyke voi muuttaa hetkessä hyvää tilannetta. Välillä ihmisen pitää olla mahdollista ,parantaa luottamusta - niin kauan, että ollaan takaisin tiellä. Välillä ihmisellä pitää olla mahdollista vaatia kunnioitusta, niin kauan, että ollaan takaisin tiellä. Pidän ihmisen tehtävänä auttaa hevosta koko ajan kohti tasapainoa, pois niistä ojista. Mitä paremmin meillä on luottamusta ja samalla kuitenkin kunnioitusta toisiimme, sitä tasaisempana ja rauhaisampana elämä ja vuorovaikutus jatkuu.
Itse aloitin lapsena siellä Kunnioituksen Suolla, se oli tapa silloin. Vähitellen hinauduin lähemmäs oikeaa reunaa ja lopulta myös sinne Luottamuksen Suolle.... ja takaisin tielle!
Missä kohdin sinä olet nyt? Vai ihan sekaisin?
Hyvää Uutta Vuotta toivottaen
Päivi
lähetetty 7.1.2024
Comments