Ihan ensin voisin määritellä, mitä luottamus ja kunnioitus minulle merkitsevät.
Ajattelen, että luottamus lähtee ymmärryksestä, että tuntemus huomioidaan, uskosta, että meidän tunnejärjestelmämme vaikuttavat toisiinsa. Minä pidän sinut turvassa. Minun kanssani saa olla oma itsensä. Minä pidän lupaukseni. Luottamus on turvaa, ja turvan ja huolenpidon aikana elimistömme erittävät oksitosiini-hormonia.
Kunnioitus on abstraktimpi käsite. En tiedä voivatko hevoset tuntea kunnioitusta sellasena määreenä kuin me ihmiset? "Anna toisen puhua lause loppuun. Anna tilaa bussissa. Ihaile toisen yrittämistä. Odota. Älä mene pyytämättä toisen henkilökohtaiseen tilaan. Usko sanaa EI. jne." Kunnioitus on eräänlainen tapa olla, yhteiset pelisäännöt, joita noudattamalla kaikkien elämä sujuu paremmin.
Ja juuri tätä pelisääntöjen noudattamista ajattelen, kun puhun kunnioituksesta hevoskontekstissa. Tottakai pelisäännöt on opetettava hevoselle. Mutta että meillä on jotain, josta ponnistaa, jos hevonen hetkeksi unohtaa ihmisensä. Sekin nimittäin kuuluu elämään, että kaikkea ulkoista ei voi hallita.
Ja on aivan oleellista, miten pelisäännöt opetetaan. Pidän ihmisen tehtävänä auttaa hevosta sopeutumaan tämän meidän maailmamme hullutuksiin; vaikka traikkuihin, lastenvaunuihin, polkupyöriin, lehmän hajuun, kirjaviin poneihin. Ei pelon vaan ymmärryksen, luottamuksen ja rauhan kautta.
Luottamuksen lisääminen.
Saaliseläimenä hevosella on kehittynyt herkästi aktivoituva pelkojärjestelmä. Tunne - pelko on tunne - näkyy käytöksessä. Hollantilainen Raachel Draaisma on sanallistanut näitä aluksi ihan pieniä hevosen kehonkielen rauhoittavia signaaleja. Koko ajan lisääntyessään ne vähitellen muuttuvat peloksi. https://calmingsignalsofhorses.com/en/
Jos pienet signaalit jäävät ihmiseltä huomaamatta, ja hevosen pelkokynnys ehtii ylittyä, isoa pelkokäyttäytymistä on esim. pakeneminen, väistäminen, puolustautuminen (pureminen, potkiminen), jäätyminen ja sulkeutuminen. Näitä käytöksiä ei enää voi olla huomaamatta, sillä ne ovat vaarallisia tai aiheuttavat todellista hankaluuttaa - vaikkapa lastaussillalle jähmettyvä hevonen.
Tarvitaan luottamusta, palaamista rauhallisempaan olotilaan. Mitä pienemmät signaalit havaitsee, sitä helpommin paluu käy. Turva on hevosen suurin tarve.
Luottamuksen kasvattaminen alkaa rauhallisessa tilanteessa - ensin itsesi kanssa. Opettele hengittämään hitaasti, suunnilleen 5-7kertaa/min. Silloin syke laskee ja hermosto siirtyy parasympaattiselle puolelle. Tämä vie sen ajan kuin se vie. Kun oot varma, että voit hidastaa hengitystä hallitusti, ota hevonen mukaan harjoitukseen. Vaikkapa hevosen tarhassa tai pienellä kentällä, kun hevonen on jo valmiiksi levollinen (ei siis esim. ennen ruoka-aikaa).
Hevonen voi olla vapaana tai narussa. Pysähdy ja ala hengittää kaikessa rauhassa. Keskity itseesi ja omaan hyvään tunteeseen, samalla sivusilmällä tarkkaile hevosta. Kun näet pienenkin signaalin huomiosta sinua kohtaan tai jopa rauhoittumisesta, kehu hevosta mielessäsi (tai hiljaa äänellä). Hevonen oppii, että ihmisen hengityksen ja rauhaisan mielentilan seuraaminen on hyvä juttu. Tää on meille laumaeläimille yhteinen juttu, tunteet tarttuvat, samaistumme toisen mielentilaan.
Harjoitus saa olla lyhyt, aluksi ihan 10-15min.
Hiljalleen harjoituksen voi siirtää vaikeampiin paikkoihin, ja edelleen aina kun hevonen alkaa vähänkin kiihtyä, pysähdy, hengitä ja odota.
Mitä tarkemmin hevosta lukee, sitä harvemmin sen tarvii reagoida isosti. Pelkokynnyksen ylittyessä toiminta kannattaa edelleen keskeyttää heti. Silloin voi hevoselle olla helpompaa vaikka kävellä hetki, tehdä joku todella helppo jo opittu harjoitus tai syödä vaikka vähän heinää. Pelästyessä keho erittää adrenaliinia, eikä se poistu verenkierrosta heti.
Entä sitten kunnioitus, ne yhteiset pelisäännöt?
Kannattaa pitää mielessä, että kummallinen käytös voi johtua kivusta. Sitä pitää selvittää aina.
Pelisäännöt on tietty opeteltava, mistä muuten hevonen voisi tietää, miten meidän ihmisten kanssa toimitaan? Uuden opettaminen sujuu helpoiten rauhaissa, luottavaisessa mielentilassa. Kaikki liittyy siis kaikkeen!
Mulle ehkä tärkein "sääntö"(taito) on paineelle myötääminen. Että hevonen oppii myötäämään todella kevyelle paineelle eteen, taakse ja sivulle. Tämä tarkoittaa myös että minä osaan luoda kevyen paineen ja ajoittaa ja palkita sen oikein. Tää on ihan perinteistä hevostaitoa.
Joskus voi jokin ulkoinen juttu viedä hevosen huomion niin täydellisesti, että se unohtaa ihmisensä. Kevään uusi ruoho on klassinen esimerkki. Mutta jos luen hevosta, sen kehonkieli kyllä kertoo, milloin ajatus siirtyy kohti ruohoa. Ja se on hetki toimia, sekunnin jälkeen oon jo myöhässä. Voin tehdä itsestä hevosen mielessä tosi hyvän ihmisen, kun hevonen alkaa ymmärtää, että ymmärrän sen senhetkisen suurimman toiveen ja toteutan kyllä sen, kunhan hevonen malttaa hetken...
Luottamus ja yhteiset pelisäännöt; kaikki onnistuminen kasvattaa luottamusta, ja turvallisessa mielentilassa opitut harjoitukset ovat mahtava kivijalka yhteisen elämän seikkailuissa.
terveisin
Päivi
lähetetty 10.1.2024
コメント