Etsi

Pienuuden kauneudesta

voi alkaa suuri tulevaisuus! Mitäkö meinaan?

Viime aikoina mulle on tullut vastaan useaan kertaan sama asia - ihmisen kova draivi ja päämäärähakuisuus. Onko se sitten huono asia? Työelämässä ei varmastikkaan, päinvastoin. Tavoitteelisuutta pidetään kait nykymaailmassa haluttuna ominaisuutena.



Mutta mitä hevonen tietää tavoitteista? Tietääkö hevonen miten Kyra tai Nuno Oliveira ratsastaa, tai miltä piaffi näyttää vanhoissa kuvissa? Kun Valegro teki maailmanennätyksen kyrissä?

Tai miten kansa hurrasi kun Charme Asserdal ylitti maalilinjan ensimmäisenä? Tai ihan, kuinka kylän staran hevonen liikkuu verkassa? Mitä luulet, paljonko Aino-heppani tietää näistä asioista?


Hevosesta viis, me ihmiset tiedetään, me ihmiset halutaan! Me halutaan saada rusetteja, pokaaleja, tai ainakin tuhat tykkäystä somessa. Tyyppi, joka juuri opettelee kevennyksen saloja kysyy keskenkaiken: "Joojoo, mutta miten sitä piaffia sitten ratsastetaan?"


Mun maailma vajoaa koko ajan kohti hitautta ja rauhaa. Haluan aloittaa hevosen kanssa rauhan ja yhteyden ja ymmärryksen kautta. Käytännössä se tarkoittaa rauhoittumista ja rentoutumista ensin paikallaan, sitten käynnissä. Liikkeen aikana säilyvä yhteys ratkaisee, voiko liikettä alkaa muokata, pyytää tempon vaihteluja ja siirtymisiä. Kuinka tylsää. Vai onko sittenkään?


Jos pyydän hevoselta keskittymistä, täytyy itsekkin keskittyä. Olla juuri siinä hetkessä, samassa tahdissa ja sydämenlyönnissä hevosen kanssa. Siinä ollessa voi aistia, mitä hevonen tarvitsee. Piaffiohjeita kyselevä alokas on ihan jossain muualla, hänen ajatuksensa pitelee voittorusettia ei oman hevosen ohjia. Yes - but....



Tavoite on meidän ihmisten päässä. Jokaisella on omanlaisensa. Ja sitä kohti mennään, jokainen tavallaan. Ihailen suuresti ihmisiä, ketkä osaavat yhä uudestaan asettaa SOPIVIA tavoitteita, niin itselleen kuin hevoselle. Silloin tapahtuu edistystä ilman että ihmisen tai hevosen sielu tai ruumis menee rikki. Sillä onhan meidän ihmisten velvoillisuus - jo eläinsuojelulain mukaan - pitää huolta myös hevosen niin henkisestä kuin fyysisestä hyvinvoinnista. Ja jotta sen voi tehdä, on kuunneltava myös itseä, omaa mieltä ja kehoa.


Uskon myös, että ennen tavoitteen asettamista on ymmärrettävä faktat, se lähtökohta, missä ollaan. Oltava rehellinen. Oonkin joskus sanonut, mutta ei se mitään, sanon uudestaan:

"Tiukka päämäärään katsominen voi saada meidät unohtamaan tämän hetken, josta matka alkaa."


Mulle pieni on kaunista ja avaa suuria mahdollisuuksia. Kohti mitä? Rauhaa, tasapainoa, iloa, leikkiä, vauhtia, terveyttä, pitkää ikää, ystävyyttä? Taidampa kysyä tätä Roxy- hepalta....


lähetetty 3.6.2022