Etsi

Tarhakaveri

Olen ollut hevosihminen jo kohta viisikymmentä vuotta. Koko tänä elämän aikana en ole tavannut yhtään ihmistä, joka toivoisi hevosensa olevan onneton. Ei, kaikki haluavat hevosensa voivan hyvin, että se olisi onnellinen. Etkö sinäkin?


Miksi sitten hevoset eivät saa tarhata yhdessä?



Kuka tahansa voi saada tietoa hevosen, laumaeläimen, perustarpeista. Suomennettuna, jos hevosen elämässä on sopivasti heinää ja vettä, se voi halutessaan lepäillä tai leikkiä tai kyhnätä kaverin kanssa ja ottaa vaikka torkutkin välillä, se saa terveenä oleilla tarpeeksi tilavassa pihatossa/tarhassa kavereiden kanssa ja jos se liikkuu päivän aikana hissukseen sen 10-15km, voisi kyllä sanoa, että hevosella on kaikki mahdollisuudet olla voida hyvin.


Vielä kun mukava hevosihminen tulee moikkaamaan ja puuhailemaan kehittävää ja virikkeellistä toimintaa, käymään jopa Kylän Kisoissa tai joskus vaan olemaan yhdessä, niin mikä ettei.


Yhtä vaan ihmettelen, että se hevosen tarhakaveri tuntuu niin kovin vaikealta asialta näille muuten niin ihanille ihmiselle. Mikä siinä oikein mättää?


Tämmöistä on tullut vastaan.


"Hevoset tappelevat ja rikkovat toisensa."

Totta. Jos tarha on liian pieni, hevosilla ei ole tilaa tarvittaessa väistellä toisiaan. Myös toisilleen sopimattomat yksilöt voivat joutua kahnauksiin, jos ihmiset vaan tyrkkäävät ne yhteen.


KORJAUS Tarhan pitää olla riittävän iso, ja hevoset kannattaa tutustuttaa toisiinsa mahdollisimman leppoisasti, esim. isolla yhteisellä kesälaitumella voi tarkkailla, ketkä hevoset tuntuvat ystävystyvän ja hengaavan yhdessä. Ja jos hevoset asuvat karsinatallissa, tämmöiset kaverukset kannattaisi sijoittaa vierekkäisiin boxeihin.


"Hevoset repivät kaverin loimet."

Totta. Mikään ei ole niin tuhoisaa loimille kuin leikkisä ruuna. Siinä kaverin loimea mutustellessaan se kuitenkin vain toteuttaa toimeliaisuuttaan.


KORJAUS Tarhaan voi laittaa kaikenlaista muuta puuhailtavaa, kuten havuja, rankoja, leluja, vesiämpärin, jossa kelluu vaikka omena, oljilla täytetyn pahvilaatikon tms.


"Hevosta on vaikea hakea tarhasta."

Voi olla totta ainakin aluksi. Vähän kokemattomampi hevosihminen voi arastella, kun hevosia on enemmän kuin se yksi ja kaikki pitää kuitenkin huomioida tarhassa liikkuessa.


KORJAUS Tämä se vasta on hieno paikka oppia lisää hevosista ja niiden kanssa olemisesta. Toisaalta, hevoset oppivat myös nopeasti oman ihmisensä. Omaa hevosta kannattaa aina palkata luoksetulosta ja toisaalta, muut voi jättää neutraalisti huomioimatta.




"Isoille tarhoille ei ole tilaa."

Väärin. Aika usein tarharatkaisut tehdään kuten aina ennenkin. Muutama vuosi sitten kävin katsomassa uutta isolla rahalla tehtyä ratsastuskeskusta. On upeat rakennukset, parkettia, ja huipputekniikkaa tallissa, maneesit ja siistit piha-alueet. Mutta sitten - hevosten tarhat - ne ovat edelleen ne pienet kanttikertaakantti rivi keskellä aukeaa peltoa.....


KORJAUS Nykyään on mahdollista ottaa mallia muualtakin kuin esi-isistä.

Keski-Euroopassa juurikin pieniin tiloihin kehiteltiin Aktiivipihatto-malli ja hevosen luonnonmukaista käyttäytymistä simuloiva Paddock Paradise-konseptin isä on amerikkalainen Jamie Jackson. Vaikka näitä systeemejä ei toteuttaisi kirjaimellisesti, kummassakin on hyviä ideoita, jotka saa toimimaan myös pienillä panostuksilla.


Ja mitä isot edellä, sitä - toivottavasti - pienet perässä. Ruotsissa Flyinge on siirtynyt aktiivipihatto tyyliseen ratkaisuun ja samaa suunnittelee nyt Suomessa Harju! Ja Suomessa on myös muutama hieno edelläkävijä, ainakin Granåsan, Toiskan, PR-tallin, Kloskasin, ja Chevalinin (ja varmasti monen muunkin, jossa vaan en ole käynyt) tiloilla on oikeaa hevosystävällistä meininkiä. Ja samaa yritän täällä meillä Päivintallilla, siinä pienessä mittakaavassa.


"SE on niin helppoa, kun hevonen odottaa tarhassa."

Totta. Mutta kuka silloin ajattelee ketä? Onko se oma onnellisuus sittenkin tärkeämpi kuin hevosen hyvinvointi? Niimpä.

©Päivi Peusa, Emohanhentie 28, 04370 Tuusula, kaikki oikeudet pidätetään, created with Wix.com