Etsi

Viaton mieli

Vanha sanonta sanoo: "Näytä minulle hevosesi, niin kerron millainen ihminen olet."

On ihana tavata hevonen, joka on säilyttänyt viattomuutensa. Se katsoo avoimin silmin korvat hörössä, "ja kukas sieltä tulee?" Se tulee tarhassa vastaan ja on utelias ja kiinnostunut ihmisenkin ehdotuksista. Ei siksi, että se olisi siihen vartavasten opetettu, vaan siksi, että sille on elämän aikana kertynyt hyviä kokemuksia meistä ihmisistä. Tällainen hevonen kertoo kaiken hyvän ihmisestään.



Vastasyntynyt varsa on viattomista viattomin. Se on utelias, kaipaa emältään turvaa, ruokaa ja lepoa, oppii maailmaa kokemansa kautta, oppii ihmisistä meidän tekemisten kautta.

Viattoman tempperamantti voi tottakai olla rauhallinen tai tulisempi, rohkeampi tai arempi.

Ajattelen, että ihmisen tärkein tehtävä on vaalia tätä viatonta mieltä.


Kun varsa saa kasvaa emänsä turvassa ja ihmisen myötätuntoisessa, lempeässä ja vakaassa ohjauksessa, vuosien kuluessa viattomuudesta voi kasvaa suuri viisaus. Hevonen on edelleen avoin ihmiselle ja säilyttää samalla oman arvonsa. Kun laiva on lastattu suurella määrällä hyviä kokemuksia, ei muutama ihmisen moka vielä sitä mihinkään upota.


Sillä tottahan ympäristö ja kokemukset meistä ihmisistä muokkaavat viatonta mieltä. Ja toki me ihmiset välillä mokaillaan, eikä kaikki aina suju kuin vettä vaan. Sehän kuuluu elämään.

Liian monet käskyt ja liian kovat vaatimukset liian nopeasti saattavat muuttaa viatonta mieltä turtuneeksi hyväksynnäksi tai skeptisyydeksi. Liian kovakourainen käsittely voi turmella viattomuuden jatkuvaksi puolustusvalmiudeksi ja taisteluksi.

Eikä ole helppoa, sillä mikä sopii yhdelle onkin liikaa toiselle....


Aina kun tapaan hevosen, vaikutan sen kokemukseen ja käsitykseen ihmisistä, sen viattomaan mieleen. Mihin suuntaan? Voiko suunta mahdollisesti muuttua?


Ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, että suuntaa on mahdollista muuttaa!

Yleensä nämä vedenjakajat, muutoksen kynnykset näkyvät jonkinlaisena tiedostamisena, tyytymättömyytenä vallitsevaan olotilaan.

Vastuu muutoksesta on ihmisellä, vain ihmisellä. Jotkut voivat puhua myös ihmisen oman kasvun hetkistä. Kaikkein hedelmällisintä on ehkä ajatella, että haluan muuttaa yhteisen elämän hevosen kanssa paremmaksi. Päästä taas vähän lähemmäksi sitä yhteyttä, jossa kumpikin tuntee hyvää oloa toisen kanssa.

Lopulta tarvitaan vain toimintaa. Ja on lohdullista, että aina voi kysyä apua, löytää uusia ideoita, oppia, olla sinnikäs. Antaa hevoselle takaisin ainakin pieni osa sen mielen vapautta olla hevonen, myös ihmisen kanssa.


lähetetty 19.4.2022